Perkuleen pankkilakko! Ei tule sitten palkaa tiistaina. Entä jos lakko venyy, ollaanko tässä sitten loppuviikko ilman ruokaa ensi viikolla. Työnanataja ei ole toimittanut lääkärin B-lausuntoa Kelaan eli sairaspäiväraha seisoo, koska siellä on A-todistus 10.11 asti eli tosi kiva! Soitin työterveyshuoltoon klo:14:33 puhelinkeskus sanoo, että keskiviikkoisin se menee jo klo 15 kiinni.Vasta puhelun jälkleen tajua, että eihän se ole edes vielä kolmea ja ne on muka jo lähteneet kiva!No toivottavasti se sitten tässä vielä selviää... Viralliseen ä-lomaan on enää pari viikkoa ja sitten alkaa taas rullaamaan. Vielä olisi muutamia lahjoja hankkimatta.
Kummeille tilaisn täältä Makeistehdas Makeidonilta käsintehtyjä karkkeja ja laitan sitten pakettiin vielä jouluteetä ja kahvia. Parille kummilapsellekin sain vihdoin lahjat hommattua ja kivat löysinkin :) Alexin lahjaa postissa vielä odottelen. Vera toivoo kovasti sitä Littlest Petshop taloa vaan ja lisää petshoppeja...niitä ei ole ilmeisesti koskaan riittävästi. Mun mielestä ei tarvittaisi enää yhtään lisää muovikrääsää.
Huimaus on täällä hellittänyt, kiitos ilmeisesti kahvin juonnin ja veden tankkaamisen. Rautaa syödään ja sen seurauksena istutaan vatsa sekaisin vessassa. Keventäisiköhän se vähän myös, kun ruoka kulkee nopeasti läpi ruuansulatuskanavan ;)
Huomenna on neuvola. Saa nähdä miten päin masussa ollaan. Nyt ei ole mitään havaintoa. Luultavasti poikittain edelleen. Loppuviikosta täytyy hoidella pankkiasioita kiitos pankkilakon.
Raskausviikkoja on kasassa 32+1, joulun jälkeen olo on varmaan jo aika tuskaisa. Kävely on jo nyt ankkamaista ja päivän kauppareissu tuntuu liitoksissa, ou jee. Mitäpä tässä silti valitan, kiitollinen saa olla kuitenkin. Iltarukouksissani toivon samaan aikaan ystäväni pienen kyytiläisen pysyvän niin elinvoimaisena, että selviää tähän maailmaan ensi vuonna..Niin paljon on mahtunut surua ja pettymyksiä itse kullekin tähän vuoteen, että ei enempää kiitos! Rauhaisampaa ensi vuotta toivoen, kestäviä plussia niitä toivoville ja rukouksia yläkertaan lähetellen, Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti