Elämä on kummallista. Olen lähipäivinä saanut yllättäviä iloisia uutisia ja myös uutisia koskien surullisia poismenoja. Koskekoot nämä nyt eläimiä tai ihmisiä... On toisten aika tulla ja toisten lähteä. Mitenkään näitä ei voinut ennalta arvata. Näin se vain menee.
Myös minun elämäni on toisinaan vaikeaa ja raskasta, eikä tukea aina ole (ystäviltä tietysti, mutta tarkoitan nyt aivan lähintä perhettä ja sukua). Ystäväni lapsen kasteessa mainittiin erittäin hyvä käsky liittyen myös aivan lähelle tulevaa helluntaita. Tähän olen itsekin yrittänyt uskoa, kun voimat meinaavat loppua itseltä:
Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää. (5. Moos. 31:8)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti