No tarinahan alkaa jo siitä, kun auto hajosi lauantaina. Tuossa pihalla se odottaa huomista hinausta korjaamolle.Tänään oli pakko viedä pojat päiväkotiin, kun oli nauvola aika klo 10 ja Alexin puheterapia klo: 9 Turussa. Taksi hakee päiväkodilta 8.30. Ystäväni vei meidät aamulla päiväkotiin ja piti tuoda kotiinkin, mutta Alexin avustaja oli sairastunut ja henkilökuntaa ryhmässä vähän, joten minun piti lähteä reissuun. Puheterapiassa ei saa olla sen aikana, otenkulutin aikaani läheisessä H&M kaupassa. Ostin pojille Doc Hudson Hornet paidat ja Veralle uuden pipon. Itselle hain äitiyspaitaa, mutta en oikein löytänyt muuta kuin vaaleanpunaisen hailakan lyhythihaisen trikoopaidan.
No puheterapia loppui 9.45 ja lähdimme taksilla taas kotiakohti. Olimme takaisin päiväkodissa 10:15, mutta onneksi ystävällinen taksinkuljettaja vei minut siitä neuvolaan, joka sijaitsee parin kilometrin päässä päiväkodista. Mina supisteli kun pääsin neuvolaan. Lääkäriaika oli jo ohi ja neuvolan täti suoritti rutiinit. Paino noussut 2 k, mutta yhteesä raskauden alusta 2,8 kg, ei paha. Pissa ok, Hb 122 eli on laskusuunnassa. Joutuisin tulemaan uudestaan yhden aikaan lääkäriävarten.Huokaus. Kotiin olisi 3 km kävelymatka, ei sinänsä paham utta ennen ausinaluettamme on pitkä ja jyrkkä mäki. Pääsin 1,5 km päähän neuvolasta, kun alkoi supistella ja sattua niin, että oli pakko ottaa taksi kotiin. Neuvolaan pyöräilin takaisin syötyäni ensin leivän ja levähdettyäni vähän. Pyöräily sujui kivuttomammin kuin kävely vaikka pyöräilylä ei raskaana ollessa suositellakaan. Kohdunsuu oli auennu ja levinnyt, mutta kaulaa oli vielä riittävästi jöjellä, joten ei tarvinnut enää mihinkään tyksiin lähteä. Sain sairaslomaa nyt äitiysloman alkuun asti. Mikä helpotus! Sain kipulääkereseptejä kouraan ja suuntasin kaupan kautta kotiin. Maitoa oli pakko ostaa. Kotiin pääsin puoli kolme ja sain samantien lähteä hakemaan poikia kotiin. Pakkasin Alexin pyörän taakseni lastenistuimeen ja köytin kiinni. Päiväkotiin päästyäni olin jo aika läkähdyksissä. Kotimatka kesti tovin, olihan edessä taas kiva rinteen nousu. Huomiselle saan siis varata ainakin 45 min kolmen kilometrin päiväkotimatkaa varten. Huomenna on pakko viedä pojat, kun päiväkodissa on lasten valokuvaus. Senjälkeen haen apteekista lisää lääkettä. Varmuudeksi myös sen panacodin, jos tulee supistuskphtaus, joka ei mene ohi.Nyt lapset syövät päivällä ostamiani Naantalin Aurinkoisen mörkömunkkeja :) Minä otan palan suklaata ja lepään ennen kuin rupean laittamaan ruokaa. Tähän loppuun masukuva ja piirroskuva sikiöstä rv 26.
T:Laura rv 26+0 uusi raskausviikko alkakoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti