Lapseni on löytänyt rakkauteni hevosiin. Oikeastaan nuorempi poika on aina tykännyt hevosista onhan ne olleet mukana syntymästä saakka. Nyt on ollut useamman vuoden tauko viimeisenkin hevosen myynnin myötä. Tallinpito loppui jo vuonna 2004. Silti miekkonen on ollut kiinnostunut hevosista ilman sen kummempaa yllytystä. Hevosia on harrastanut mm.ohjelmia televisiosta katsellen ja pieniä muovihevosia keräillen. Vihdoin tarjoutui mahdollisuus käydä kerran viikossa ratsastamassa tuttavan ponia. Ai kuinka onnelliseksi se tekee pienen miehen. Minulla on perheessäni siis edes yksi sielunkumppani. Tahtomattakin on pakko sanoa, että jos pitää valita jalkapallo kentän laidalla notkuminen tai ratsastuskenttä, niin valinta on selvä :D Kiltisti olen esikoista kuskannut harrastuksesta toiseen, myös sinne jalkapallokentälle (joka tosin nyt vaihtuu yleiurheilukenttään).Aika näyttää tuleeko perheeseen lisää hevosihmisiä. Mitään ei kyllä tuputeta, jokainen saa valita itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti