Huvituksen historia

Huvitus sijaitsee Yläneen keskustasta n.7 km päässä Euroopan kalarikkaimpiin kuuluvan Pyhäjärven rannalla.Yläne on ollut asuttua jo kauan: kiinteää aasutusta on ollut Yläneenjoen varrella n.700-luvulta. Yläneen vanha kartano on peräisin keskiajalta. Aikojen kuluessa se on ollut useiden huomattavien Suomen historiaan vaikuttaneiden aatellissukujen, kuten Creuz, Lybecker, Jägerhorn ja Flemming omistuksessa. Vielä tänäkin päivänä kartanossa asuu eräs Flemming - Filippa Flemming - kummituksena. Kummituksella on vieläkin oma huone, jota kutsutaan "hänen armollisen korkeutensa huoneeksi". Filippa kummituksen tehtävänä on suojella kartanoa mm.tulipaloilta.

1800 -luvulla kartano myytiin kuuluisalle hyönteistutkijalle Sahlbergille. Carl Sahlberg oli Turun Yliopiston professori, joka löysi Huvituksen lähellä olevasta Kolvaan kylästä Punahäröhyönteisen ja antoi sille nimen: Phyto Colvensis.

Tänne Huvitukseen professori Carl Sahlberg päätti raivata hedelmätarhan yliopistokollegansa innoittamana, joka itse oli tehnyt Turkuun hedelmätarhan nimeltä Surutoin. Carl Sahlbergin sukulaiset pitivät ajatusta hulluna - "raivata nyt korpiseen erämaahan hedelmätarhaa, jossa sudet ja hirvet pitivät pitojaan." Sahlberg raivautti hedelmätarhaansa vuosina 1839 - 1850. Vuonna 1850 vietettiin komeat hedelmätarhan avajaiset, jonne vieraat saapuivat kaunista Ylänejokea pitkin veneillä ja totesivat tänne istutetun 1300 hedelmäpuuta. Huvits oli sen ajan Suomen suurin hedelmätarha. Hedelmätarhaa raivanneet työläiset nurisivat pientä polkua pitkin töihin askeltaessaan, että aina sinne saamarin Siperiaan täytyi mennä raatamaan. Niinpä Sahlberg antoi tälle paikalle nimen HUVITUS, jotta tänne olisi mukavampi tulla. Huvitus -nimi mainitaan aikakirjoissa ensimmäisen kerran jo v.1841.

Huvitus oli Sahlbergin suvun hallussa 1800 -luvun loppupuolelle, jolloin tänne perustettiin alkoholistiparantola TURVA. Turvassa oli katkaisuhoidossa Suomen kuuluisimpia taiteilijoita, jotka antoivat rakennuksille erilaisia nimiä: Pikku-pappila,Arkadia, Mesopotamia ja Mamsellin aitta. Samaa nimeämispolitiikkaa on sittemmin jatkettu Kuntoutus- ja kehittämiskeskuksen aikana. Entinen kasvihuone Kaanaaksi ja sen viereinen rakennus Baabeliksi.

Torppari Juho Korpela löysi Huvituksesta ulkomaisen omenalajikkeen siemenen ja kylvi sen torppansa pihalle v.1895. Myöhemmin samaisen puun hedelmän makuun ihastui innokas hedelmänviljelijä yläneläistaiteilija Vihtori Ylinen, joka ryhtyi vilejelemään Huvitusomenaa ja toimitti jalostusoksia Hinnonmäen koeasemalle Lepaalle, joten Huvitusomenalajike on saanut nimensä tästä paikasta.

Katkaisuhoitoa annettiin 1940 -luvulle ja vuodesta 1943 katkaisun sijasta ruvettiin kasvattamaan, jolloin Huvitus muuttui Yläneen tyttökodiksi. Vuonna 1979 nimi muutettiin Yläneen koulukodiksi. Koulukotina Huvitus toimi 31.8.1994 saakka, jonka jälkeen Huvituksesta tuli Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kuntoutus- ja kehittämiskeskus.

(Vapaasti muotoiltuna Huvituksen Info esitteestä).