THE päivä

Tänään se tapahtui! Nimittäin meidän vauvasta tuli yksivuotias ja virallisesti taapero.Odotettu ja myös pelätty päivä. Toisaalta odottaa tätä ensimmäistä merkkipäivää ja toisaalta se on niin haikeaa. Muistot tulvahtavat mieleen. Kuinka se helmikuinen päivä oli myös kylmä ja luminen. Aivan kuin se olisi ollut juuri eilen. Aivan hetki sitten tuoksuttelin vastasyntyneen tuoksua ja pidin sylissä vielä kerran vastasyntynyttä. Nyt tuo pieni vauva on muuttunut vuodessa touhukkaaksi taaperoksi, joka kiipeilee ja hekottelee ja on vähän väliä pahanteossa. Minun viimeinen vauvani on nyt pieni neiti, joka kanniskelee vauvanukkeaan joka paikkaan. *huokaus* Miten tämä onkin äidille niin vaikeaa, että pitää olla joka kerta tippa linssissä. Lainaahan lapset vain ovat, mutta pitääkö sen ajan mennä niin nopeasti!

Herätettiin meidän Saara laulamalla ja tuomalla lahjat sänkyyn, niin kuin isommillekin lapsille. Sellainen on meillä tapa vaikka pieni ei varmaan koko hommaa ymmärtänytkään odottaa :D Meidän 1v. sai lahjaksi nuken, joka sai kasvoille aikaan mairean hymyn. Sitä nukkea raahataan nyt joka paikkaan. Esikoinen oli ostanut Hello Kitty pallon ja pojat olivat valinneet majavan, joka höpisee ja pitää ääntä, kun sitä painaa mahasta. Hauska otus! Se saa Saaran nauruun joka kerta.Minulta oli vielä Polarn & Pyretin samettihame ja paita. Äidiltäni hän sai Mymmeli muumimukin ja ystäväni oli ostanut Espanjasta ihanan Mayoralin neulemekon. Juhlimme pienesti syntymääiviä äitini luona ja sunnuntaina seuraa juhlista osa II, kun kummit tulevat visiitille.

Menimme äitini luo juhlimaan ja vein sinne (kröhöm) vain Frödingen pakastekakun, mutta se oli niin sopivan pieni ja hyvin pakattu :) Lisäksi tein pienen rullavoileipäkakun Hellapoliisin ohjeen mukaan.