Reilu viikko meni uskomattoman nopeasti. Joka päivälle riitti ohjelmaa. Parina päivänä oli pilvistä, mutta muuten oli hyvät ilmat. Löysin muuten hyvää homogenoimatonta maitoa (Skånemejer). Paremman makuista kuin Valion luomumaito. Harmi, että tätä ei saa Suomesta.
Alkuäivät olimme mieheni veljen luona ja sieltä ajelimme Varbergiin lauantaina, kun saimme mökin. Mökki ei ollut siältä kovin ihmeellinen, mutta piha oli mahtava ja ranta aivan 200 m päässä talosta. Talo oli päättyvän
kadun päässä, joten lapset saattoivat leikkiä rauhassa pihalla.
Västra Fårestensvägen
Fästning/ linnoitus Varbergissa
Kallioiset rannat talon takana, simpukoita ja rapuja.
5:e Vik oli suoraan kadun päässä. Siellä oli myös leikkikenttä ja ravintola. Ihana suolainen meri, ranta oli matalaa, hiekka samettista, mutta aallot välillä hurjia. Tanskan laivat näkyivät horisontissa.
Varbergissa on hyvä kalakauppa HavsDelikatesser. Sieltä ostimme hyviä kalavartaita. Tonnikalaa, lohta ja rapua.
Vietimme myös muutaman päivän katsellen Gothia Cuppia, joka oli meneillään Göteborgissa. Mieheni veljenpoika pelaa Göteborg IFK:ssa. Pääsin myös katsomaan torstai iltana peliä kaksistaan miehen kanssa, kun anoppi tuli hoitamaan lapsia. Saara nukahti kahdeksalta ja sitten ajoimme Göteborgiin kello yhdeksäksi peliä katsomaan. Peli oli jäånnittävä ja päättyi mellakointiin, kun Irakilainen Al Madina hävisi IFK Göteborgille 1-0. Tulipahan sekin sitten koettua, olla keskellä mellakointia. Ensin ei edes tajunnut mitä tapahtuu. Pojat oli vasta 16-vuotiaita ja pakenivat henkensä kaupalla. Seuraavan päivän pelissä oli seuran omat turvamiehet ja pojat kuljetettiin bussilla ja poliisisaattueessa peliin. Onneksi kukaan ei loppujen lopuksi loukkaantunut vakavasti.
turvamiehet ja SÄPO paikalla perjantain peleissä.
Perjantaina kävimme myös Lisebergin huvipuistossa, joka oli kylläkin aika täyteen ahdettu meneillään olevan Gothia Cupin takia. Kivaa oli silti. Lapset pääsivät useimppin laitteisiin. Alin pituusraja on 90 cm, jotan aivan pienet eivät karusellia ja veneajelua lukuun ottamatta (aikuisen seurassa) pääse minnekään. Hämmästyin miten siisti imetys/lastenhoitohuone (isto) siellä oli. Todella siisti (yleensä ruotsalaisten yleiset wc tilat epäsiistejä). Oli verhoilla eroteltuja nojatuoleja imetykseen, sohvaryhmä, kunnolliset vaipanvaihto ja wc tilat. Lisäksi vaunut mahtui ottamaan sisälle. Myös mikro ruoan lämmitykseen löytyy sieltä.Sinne oli kiva paeta rauhassa imettämään, kun Saaran pää pyöri muuten kuin väkkärä.
Kuva lastenhoitohuoneesta, imetys "kopista" päin.
Päivä huvipuitossa sujui osittain liinaillessa. Pieni ei suostunut nukkumaan vaikka väsytti, kun kaikki oli nähtävä. Päikkärit siis nukuttiin liinaillen. Saaran lakki unohtui autoon, niin sai lainata isosiskonsa lippistä :) Melkein pitäisi vaihtaa vaunukoppa pois, kun tyttö ei enää suostu makaamaan siellä. istuessa vain on tyytyväinen. En vain vielä haluaisi! Kovasti yrittää istumaan ja istukin ilman tukea, jos hänet auttaa istumaan ja kädelläkin osaa ottaa tukea. Pyörimällä liikkuu ja menee konttausasentoon, mutta toistaiseksi osaa vain peruutella itsensä mitä kummallisempiin paikkoihin. Kitinää kuuluu myös. Liekö turhautunut, kun ei pääse muiden mukaan tai sitten ne ovat hampaat, jotka yrittävät tunkea esiin? Kuola valuu ja nyrkeillä hangataan niitä minkä keritään.
Paluumatkan Tukholmaan ajoin minä ensimäistä kertaa :) Matka menee yllättävän sujuvasti, kiitos Ruotsalasiten ihanien teiden. Moottoritietä melkein koko matkan. Paluumatkalla tosin Jönköpingistä eteenpäin olivat pilvet niin alhaalla, että ei näkynyt kuin edellä ajava auto. Söderteljeen tultaessa matkaa hidasti tietyö ja vauhti vaihteli 20 -50 km/h Tukholmaan saakka. Onneksi ehdittiin kuitenkin laivaan.
Tukholman Värtanista bogattin tämä. Ei ole se Suomessa käynyt Octobus, mutta samaa luokkaa. Keneköhän lienee? Aluksen nimeä en bongannut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti