Tänään kävin Pikku Kroko nimisessä käytettyjen lastenvaatteiden liikkeessä ja ostin lisää pientä ja vaaleanpunaista kokoa 62-68 cm, Benettonia ja Espiritiä ja edullisesti :) Vaatteet ovat kuin uusia.
Vointi on ennallaan. Huikea närästys, jota yritän hillitä syömällä Rennietä (lakritsan makuista) ja ruokia tarkkailemalla. Sairaslomaa vielä ensi viikko, katsotaan sitten mikä on vointi. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Tässä on lähipiirissä kaksi vauvaa menehtynyt kohtuun melkein täysiaikaisena ja yksi yliaikaisena. Koskaan ei voi olla liian varma mistään. Siksi on ehkä aika hieman rauhoittua, hankintojen kuin touhuamisenkin suhteen. Äidille sain vihdoin kerrottua raskaudesta pari päivää sitten. Laitoin sähköpostilla onnitteluterveiset ja vauvan ultrakuvan. Rohkeus ei riittänyt soittamiseen. Onnittelut sieltä tuli, vaikka hän antoi ymmärtää olevansa myös pienessä shokissa. No en halua kuulla sukulaisten ym. voivotteluita, että voi vieläkö yksi ja voi, miten te nyt pärjäätte. Ihan kuin niitä vauvoja nyt voisi aina hankkia niin monta kuin haluaa ja silloin kun haluaa...Meidän perheen koko on tarkoitus olla juuri se mitä se on. Kaikkihan eivät tänne maailmaan asti edes ennättäneet syntyä...
-- aijai, kaupassa käynti nyt illalla oli liikaa, nyt supistukset jo sattuu, rauhoitun sohvalle. ---
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti