Masussa kaikki hyvin. Ei tunnu potkivan niin paljon kuin pojat aikaaan. No sekin selviää viikkojen edetessä onko näin. Kahvia ei vieläkään pysty juomaan ja vatsan toiminta hidasta. Joka ruokailun jälkeen yököttää, mutta pahoinvointi ei enää niin hurjaa. Silloin tällöin tulee oksennus ja eilen ruoka kaupassa käynti oli ihan työn takana. Oltiin ensin uimassa uimahallissa ja siellä jo tuntui, että vesi painaa liikaa vatsaa ja alkoi ahdistaa. Yökötys yltyi sitten kaupassa. Onneksi kotiin päästiin ilman oksentelua.
Loman jälkeinen elämä on ollut hektistä. Heti pohjoisesta tultua mentiin siis tyksiin Oscarin kuntoutusarviojaksolle. Seillä kontrolloitiin myös nse -arvo ja se oli kohonnut 28 ( patologinen raja 20) viime vuodesta. Silloin se oli 18 ja pään magneettikuassa ei ollut mitään löydöstä. Olin huolesta suunniltani, jos pikkuisella Oscarilla olisi neuroblastooma. Arvokontrolloidaan 2 kk kuluttua uudestaan ja jos se on nousujohteinen, niin siitäseuraa lisää tutkimuksia. Onneksi sain tutun lääkäriystävän kiinni, joka sanoi, että jos se olisi ollut lähellä 100 pitäisi olla huolissaan, mutta onneksi se oli noussut viime vuodesta vain 10 yksikköä. Toisaalta joku pieni kasvain on, mutta sitä ei välttämättä löydy ja voi parantua ilman hoitoa, jos arvo ei lähde nousuun. Se kasvain aiheuttaa nämä neurologiset oireet.Oscarilla se kasvain on ollut jo ehkä syntymästä lähtien, kun ebsimmäiset oireet ilmaantuivat jo 4kk vanhana silmän nystagmuksella(nykinällä).Motorinen kehitys on ollut viivästynyttä, mutta onneksi on mennyt eteenpäin. Muut veriarvotkin olivat kunnossa. Silti pieni pelko jyskyttää yön pimeinä tunteina voimakkaammin ja päivällä se häipyy kiireiden keskellä. Lokakuun puoliväliin jännäämmemitä tapahtuu.
Laura rv 15+4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti